Tee päätös,
valitse viisaasti.
Sinulla on vain
tämä elämä.
Tarot-kortit ovat peräisin jo keskiajalta, ja niiden mystistä voimaa on käytetty tulevaisuuden ennustamiseen ja menneisyyden salaisuuksien paljastamiseen. Minttu Hapulin kertomuksissa samat voimat riepottelevat nykypäivän ihmisiä: Narri-kortin saanut hyppää tuntemattomaan, Tornin nostanut vapautuu menneestä ja Tähti lupaa lepoa.
Tarot-tarinoissa kaikkein arkipäiväisinkin tilanne sisältää aina hitusen salaperäisyyttä, koska jokaisella pakan kortilla on sekä valoisa että pimeä puolensa, eikä aina voi varmasti tietää kummasta on kyse. Silti raaimmassakin menetyksessä asuu toivon siemen: vaikka kuolema korjaa satoa, perhoset kuitenkin tanssivat kesäpäivässä.
Kyse on ratkaisun hetkistä: käännä pakasta kortti ja yritä ymmärtää, mitä valitset. Kun kortit on katsottu, Tarot-tarinoiden ihmiskohtalot solmiutuvat yhteen.
Tiedättekö, kun on olemassa kirjoja, jotka ovat niin hyviä, että ne haluaisi lukea yhdeltä istumalta alusta loppuun, mutta ei tohdi, koska ne ovat niin hyvä ja pelkää niiden loppumista? Tämä oli sellainen kirja. Liian lyhyt ja liian hyvä. Vaikka kyllä takakannen perusteella sain kirjasta aivan toisenlaisen kuvan. Pieniä tarinoita erilaisten ihmisten elämästä, iloa, surua, kuolemaa. Pidin oikein paljon. Ja inspiroiduin. Ehkä koetan joskus kirjoittaa jotain vastaavaa.
Tästä tarinasta pidin erityisesti:
- Vitun lesbo, huoralesbo!
Kymmenpäinen rinki Tarun ympärillä tiivistyi ja tila kävi pieneksi. Koulun seinä sulki pakotien. Ne yrittivät hakata ensin nyrkillä olkavarsiin; kipu ei ollut paha mutta kädet puutuivat hervottomiksi eikä kasvoja voinut enää suojella.
Kello soi, rinki avautui, kaikki juoksivat jonoihin.
Kotiin Taru kulki Mian kanssa, kunnes Mia tuli käsi kipsissä kouluun eikä enää uskaltanut olla Tarun kanssa. Ei kukaan yksinään tappele, sanoi opettaja. Rehtori piti aamunavauksessa puheen ja kertoi, että heidän koulussaan ei kiusaamista tapahdu.
Vessaan on mentävä silloin, kun lukion tytöt ovat siellä meikkaamassa. Välitunnille on ehdittävä ensimmäisenä, että ehtii piiloutua roskalaatikoiden taakse. Kouluun ei voi tulla pyörällä, koska kumit viilletään. Kuvaamataidon luokan seinälle päässeisiin piirrustuksiin ilmestyy kirkkoveneitä. Pukuhuoneessa riippuviin vaatteisiin laitetaan purkillinen hyönteisiä. Sählypelissä lyödään mailalla nilkkoihin monta kertaa ihan vain vahingossa.
Taru pelkäsi kuollakseen jäädä yksin, sillä kulman takaa voisi tulla Mane. Kerran Mane oli puristanut kurkusta ja työntänyt käden Tarun housuihin ja juossut kertomaan kaikille, että hänen kätensä haisi Tarun pillulta.
Tarun äiti soitti kouluun, opettajan mukaan ongelmia ei ole. Opettaja soitti Tarun äidille kerran: äidin olisi hyvä tulla apuun, koska Tarun päätä taotaan aidan metallitolppaan. Opettaja pyysi Tarua miettimään, millä tavalla Taru itse on ärsyttävä.
Lukiossa Taru ehti olla kaksi viikkoa ennen kuin tajusii painajaisen olevan ohi. Mane kavereineen oli mennyt ammattikouluun.
Aikuisena Taru valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja erikoistui urologiaan. Kun vastaanotolle saapui mies joka valitti virtsaamisen sattuvan, yksi näyte pitkällä pumpulipuikolla virtsaputkesta olisi riittänyt. Taru otti niitä varmuuden vuoksi viisi, rauhassa ja ajan kanssa. Ynisevälle ja itkuiselle miehenne Taru ojensi nenäliinan, että saisi pyyhkiä kasvonsa. Taru koki vuosien opiskelun kannattaneen, kun Mane lähti vastaanotolta heikosti kävellen ja kalpeana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti