Kuolleet vetävät eläviä alaspäin.
Jude Coyne on ikääntyvä death-metal-muusikko, jonka kiinnostus makaaberiin ja yliluonnolliseen on hyvin fanien tiedossa. Kannibaalien keittokirjat ja käytetyt hirttosilmukat alkavat kuitenkin tuntua kesyiltä, kun Jude huomaa ilmoituksen netissä huutokaupattavasta sielusta. Tuhannella dollarilla Judesta tulee kuolleen miehen haamun ylpeä omistaja.
Juden ovelle tuodaan sydämen muotoinen rasia. Rasiasta löytyy kuolleen miehen puku, jonka mukana rauhattoman sielun on luvattu saapuvan. Judea lähinnä huvittaa: häntä eivät ole jääneet vainoamaan sen paremmin väkivaltainen isä, hylätyt rakastajat kuin petetyt bändikaveritkaan - mitä yksi vanhuksen sielu hänelle mahtaisi?
Mutta sitten haamu onkin kaikkialla. Se kykenee tekemään itsensä näkyväksi mitä epämiellyttävimmillä hetkillä. Ja se on tosissaan. Se kutsuu Judea mukaansa yöpuolen tielle. Ja kun se heiluttaa hypnoottista partaveitsen teräänsä, Jude ei voi olla seuraamatta perässä.
Kun näin tämän kirjan kirjastossa, tiesin heti, että tämä on pakko lukea. Valitsin kirjan siis sen kannen perusteella. Ja hyvä, että valitsin. Tämän tulen lukemaan vielä uudestaan, pidin tästä todella paljon. Jude on muusikko ja minulle jokin Nikki Sixxin ja Lars Eikindin ristisiitos. Lempihahmoni. Juuri sellanen, jonka toivoisi olevan oikeasti olemassa ja että vielä tuntisin hänet. Jotenkin suretti, kun kirja loppui. Jouduinhan tavallaan luopumaan Judesta.
Kirja oli hyvin raaka ja väkivaltainen. Verta lensi ja raajoja irtosi. Se oli hienosti kirjoitettu ja odotan kirjailijalta muitakin kirjoja. Joe Hill on muuten Stephen Kingin poika.
Ja toivottavasti tästä tehdään leffa myöskin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti