keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Michael Buschman: Kuka lasia liikuttaa


"Marc vaihtaa koulua ja joutuu heti mielenkiintoiseen porukkaan, jonka salaperäisiin puuhiin hän vähitellen tutustuu. Ihastuminen joukon näyttävimpään tyttöön, Kimiin, lisää puuhien viehätystä. Marcista on aluksi pelkästään jännittävää, kun okkulttiset kokeilut johtavat avoimeen saatananpalvontaan. Leikki ryöstäytyy kuitenkin vaaralliseksi pahojen henkien ylivallaksi. Lopulta monen henki on vaarassa."

Kristillinen kirja. Luulin kyllä tästä vähän muuta. Ja kirjassa kävi juuri niin kuin odotinkin, satanistiteinit ottavat Jeesuksen elämäänsä ja paha saa palkkansa. Kirjan tarkoitus oli ilmeisestikin kertoa miten hirveää, kamalaa ja kauheata ja väärin okkultismi, satanismi ja saatananpalvonta on. Mutta eipä tehonnut minuun, lähinnä huvitti. En tiedä satanismista ja sen palvontamenoista tarpeeksi (vaikka olenkin lukenut LaVeyn Saatanallisen Raamatun), mutta silti epäilen, että mustan messun aikana EI kuunntella King Diamondia. Muutenkin lähinnä nauratti se, että kirjan nuoret kuuntelivat Mötley Crüeta, Ozzy Osbournea ja Motörheadia ja kävivät Iron Maidenin keikalla ja olivat olevinaan niin saatanallisia.
Googletin kirjan nimen ja löysin sen kristillisen kirjakaupan sivuilta myynnistä. Että sellainen. En muista yhtään, miksi tämän kirjan nimen olin ottanut ylös ja lopulta lainasin sen. Mutta lukukokemus tämäkin.

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Elina Tiilikka: Punainen mekko


"Riisu se

Kun juttu oli ohi ja pystyin ajattelemaan kokemusta selkeästi, tajusin sen olevan helpoin koskaan ansaitsemani satanen. Ehkä se oli hetken epämiellyttävää, mutta eikös kaikki työ ollut? Ero oli vain siinä, että tämä kesti paljon vähemmän aikaa kuin työt yleensä.

Miksi pitäisi tyytyö siivoamaan toisten sotkuja, kun paremmin tienaa kauppaamalla omaa ruumistaan? Näin järkeilee Noora, jolle prostituoidun työn aloittaminen on helppoa. Ei tarvitse muuta kuin maata aloillaan ja kuvitella itsensä toisaalle, ja rahaa virtaa. Mutta Noora eristäytyy ja muuttuu sulkeutuneeksi. Eikä lopettaminen ole helppoa - ei vaikka iho ja itsetunto revitään riekaleiksi. Vuokra on maksettava. Asiakkaita on tyrkyllä. Raha houkuttaa."

Heti kun ystäväni kertoi tästä kirjasta, tiesin, että haluan lukea tämän. Tämä perustuu tositapahtumiin ja se tekee tästä erittäin koukuttavan. Luin tämän yhdessä illassa. Pelottavinta oli, että joissain kohdissa pystyin jopa samaistumaan Nooraan ja tämän ajatuksiin. Aion lukea tämän vielä uudestaankin.

Tanith Lee. Pimeyden tytär


"Nuori Rachaela Day on juuri ajautumassa taloudelliseen umpikujaan, kun hän saa kirjeen tuntemattomaksi jääneen isänsä sukulaisilta. Scarabaen suku haluaa kutsua kadonneen perheenjäsenen luokseen - eikä yksinäisellä Rachaelalla ole muuta vaihtoehtoa kuin totella kutsua äitinsä jyrkistä varoituksista huolimatta.
Rapistuneessa sukukartanossa Rachaela tutustuu Scarabaen iättömään klaaniin, outoihin yöolentoihin joiden valtakuntaan päivänvalo tunkeutuu vain värikkäiden lasimaalausten suodattamana. Kulkiessaan päivisin suljetun kartanon käytävillä Rachaela aistii ympärillään hiljaisesti sulkeutuvia ovia ja tarkkailevia katseita. Uusi koti huokuu kummallista lumovoimaa mutta myös nimetöntä uhkaa. Sitten eräänä myrsky-yönä Rachaela tapaa talossa nuoren komean miehen, joka yhdistää hänet peruuttamattomasti Scarabaen sukuun. Kykeneekö Rachaela - ja hänen tuleva tyttärensä - ikinä pakenemaan yhä vain painostavammaksi käyvän talon ilmapiiristä?"

Hyvin häiritsevä kirja, hyvin karu. Vampyyreita ja seksiä tässäkin. En heti takakannen perusteella kyllä osannut odottaa ihan tällaista. Hyvä kirja silti, luin tämän lähes yhdeltä istumalta. Juuri sellainen, jota ei halua laskea käsistään hetkeksikään. Ainakin vetosi minuun.

"Isoisä, isä ja rakastaja."

lauantai 13. maaliskuuta 2010

All Dogs Go to Heaven


Elikkäs Kaikenkarvainen Charlie.
Taas yksi nostalgialeffa. <3 Rakastan tätä. Varsinkin suomidubeilla. Katsoin sen tänään kotona videolta ja huomasin osaavani repliikin vieläkin ulkoa.

DVDn löysin cdon.comista, mutta se oli perkele väliaikaisesti loppu. Se on pakko saada.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Watership Down


Nostalgiaa. Katsoin tätä leffaa joskus yli kymmenen vuotta sitten. Paljon. Ja nyt ihmettelen, että miten rakas äitini on antanut minun katsoa tätä.

Ideana on, että lauma jäniksiä lähtee kotikonnuiltaan karkuun, koska yksi niistä näkee näyn lajitoveriensa joukkomurhasta. Myöhemmin lauma joutuu taistelemaan olemassaolonsa puolesta hyvinkin verisesti. Hyvin karu. Kuolemaa ja verta. Väkivaltainen piirretty. Ja häiritsevä..