tag:blogger.com,1999:blog-80266095474794048812024-03-04T20:22:11.036-08:00Muovisen taivaan alla"Ja sen tekopyhän muovisen taivaan alla jokainen syntiä harrastaa."Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.comBlogger101125tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-28161622422450970722011-10-14T15:30:00.000-07:002011-10-14T16:29:17.233-07:00Lower the flagsTuttavapiirissäni on tapahtunut kuolemantapaus. Eräs rinnakkaiskokkiluokan pojista kuoli tuossa alkuviikolla onnettomuudessa. Kyseinen poika ei ollut läheisimpiä ystäviäni, mutta hyvä tyyppi. Pistihän se hiljaiseksi ja sitten kun vielä näki miten paljon tuskaa menetys aiheutti ystävilleni, jotka olivat läheisempiä tämän pojan kanssa kuin minä.<br />Tämä pisti miettimään. Vietän suht paljon aikaa internetissä ja minulla on paljon ystäviä, tuttuja ja kavereita, jotka asuvat toisilla paikkakunnilla, joten emme näe, emmekä välttämättä edes juttele joka päivä. Mutta jokainen on minulle tavalla tai toisella tärkeä. Mitä sitten, jos jollekin tapahtuu jotain? Saanko minä koskaan tietää sitä? Ja kuuluuko minun loppujenlopuksi edes saada tietää tällaisista? Itselläni on muutama henkilö, joiden haluan saavan tiedon jos minulle joskus sattuu jotain vakavampaa. Toivoisin olevani myös jollekulle heistä niin tärkeä, että minulle kerrottaisiin.<br />Näitä ajatellessani yritin miettiä miten reagoisin jos kuulisin jonkun läheisen ystäväni kuolleen. En osaa kuvitella tilannetta. En ole koskaan ollut tilanteessa, jossa minulle oikeasti läheinen ihminen on kuollut. Tunne on varmasti musertava.<br /><br />Kovin on surumielinen tämä postaus, mutta tällä hetkellä on tällainen fiilis. Tässä vielä lopuksi asentavaa musiikkia: <a href="http://www.youtube.com/watch?v=YyqDFJ-4E1k">http://www.youtube.com/watch?v=YyqDFJ-4E1k</a><br />Olen huomannut, että kun masentaa ja on paha olla, niin silloin kuuntelen biisejä, jotka ovat masentavia ja surumielisiä. Sitten tulee vain pahempi olla. Kumma juttu. Ei mitään pikkuponeja, jotka kakkivat vaahtokarkkeja ja piereskelevät sateenkaaria.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-7854406858343165492011-08-02T13:33:00.000-07:002011-08-03T07:02:51.356-07:00"You have stolen me"<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMVSYxj4q12ElpJLzGKpMhvWcbIhREAbSxcNsuI8JWvVn6tS8Drrup7cSU4i63nTriFu7-lWDBTyVdxU5brTZdJ3iLKAviV2uYtRBeptaswl569lNvMlHQf80PTdTVPM4EXBlfJPw-v34/s1600/pirates_of_the_caribbean_on_stranger_tides_ver9.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 216px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMVSYxj4q12ElpJLzGKpMhvWcbIhREAbSxcNsuI8JWvVn6tS8Drrup7cSU4i63nTriFu7-lWDBTyVdxU5brTZdJ3iLKAviV2uYtRBeptaswl569lNvMlHQf80PTdTVPM4EXBlfJPw-v34/s320/pirates_of_the_caribbean_on_stranger_tides_ver9.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5636359669377421426" border="0" /></a><br />"And I am here to claim me back."<br /><br />Kävin maanantaina katsomassa uusimman Pirates of the Caribbeanin (On Stranger Tides). Eli rakkaan lempipiraattimme Jack Sparrown (Johnny Depp) seikkailut jatkuvat, tällä kertaa ilman Elizabethia (Keira Knightley) ja Williä (Orlando Bloom). Minkä allekirjoittanut laskee hyväksi asiaksi, koska Will oli lähinnä hyödytön, rasittava ja pakollinen nättipoika ja Elizabeth on nyt muuten vain rasittava. (Sunken chest with no booty.) Silti kuitenkin leffaan oli saatu ängettyä imelä rakkaustarina kahden mielestäni lähes yhtä tylsän hahmon välille.<br /><br />Stranger Tides on siis Pirates of the Caribbean-leffasarjan neljäs osa. Jack ja kumppanit lähtevät etsimään Nuoruuden lähdettä vieraille vesille. Vanhoista leffoista mukana on tietysti Jack sekä ah, niin hurmaava, kapteeni Barbossa (Geoffrey Rush). Lisäksi kuvioissa pyörii Gibbs. Mukaan on uusiksi hahmoiksi saatu Mustaparta (muistuttaa minusta liikaa Davy Jonesin ja Barbossan risteytystä, ei mitään uutta siis) ja Angelica (Penelope Cruz), joka on Mustaparran tytär ja törkeästi, lähes kaksimielisesti vihjaillen, Jackin rakastajatar. Jackin ja Angelican välillä onkin koko leffan ajan hirveä kaksimielinen lataus, mikä on paikoin aika häiritsevä.<br /><br />Harmittavasti tästä neljännestä osasta on hävinnyt se taika, joka ensimmäisissä osissa oli, mutta kyllä tämänkin katsoi, ihan vaan rakastettavien hahmojen takia. Jack Sparrow on ehdottomasti Johnny Deppin parhaita hahmoja ja Hector Barbossa vain sulattaa sydämeni. Lisäksi muodokas ja sähäkkä Penelope Cruz oli mukavaa vaihtelua Keiralle. Saatan syyllistyä hieman fanityttöilyyn tätä ylistäessäni, mutta minkäs sille mahtaa. Hienoja elokuvia.<br /><br />Minun olisi siivottava. Siivosin kyllä eilen. Ja tänään on siivottava lisää. Nimittäin äiti tulee käymään kaupungissa. Oikeastaan on aivan sama vaikka jättäisin siivoamatta, ei lopputulos kelpaa kuitenkaan. Mutta nyt olen alkanut katsoa kriittisesti tätä kämppää ja huomannut hirveitä epäkohtia siivouksessa. Rupesi ällöttämään ja ahdistamaan. Pitäisi saada tämä kerralla siivottua oikein kunnolla, mutta kun olen vain niin auttamattoman laiska.<br /><br />Lisäksi näin yöllä hämmentävää unta. Omistin superälykkään saksanpaimenkoiran, joka ilmeisesti ennen oli ollut mies. Ja komea sellainen. Pakenimme koiran kanssa jostain maanalaisesta sokkelosta ja kun pääsimme kadulle, pohdimme, että näyttää aika epäilyttävältä kulkea niin, että koira on irti. Menimme siis ostamaan pantaa ja hihnaa koiralle. Hihnakaupan myyjänä oli Vernon Dudley. Uni päättyi siihen, kun olin maksamassa hihnaa. Kummallista.<br /><br />Ja eilen, 2.8., tuli vuosi täyteen Jyväskylässä asumista.<br /><br />Huomenna (torstaina) siis suunnistan Turkuun, perjantaina Klubille katsomaan Kill the Romancea ja Machinae Supremacya, sitten jossain vaiheessa takaisin Jyväskylään ja tiistaina alkaa sitten koulu. Mihin tämä kesäloma oikein hävisi?Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-68510318617939432322011-07-30T13:45:00.000-07:002011-07-30T14:33:59.540-07:00The one I love, I hate<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUvZpQeqTzoT5q4glh1snP9xSaSb4-QAt68A5KEnqfgwW6jgnxFEtZVpNx0wG1Jfgjh2FjMZ6eddb67np0pcYgzZU95DVMsFjT_2CYDM4fd_h6F_Zus_d6fLaN1pA7I8dKUP3bEmS-HkQ/s1600/taylor-corey-seitseman-kuolemansyntia.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 224px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUvZpQeqTzoT5q4glh1snP9xSaSb4-QAt68A5KEnqfgwW6jgnxFEtZVpNx0wG1Jfgjh2FjMZ6eddb67np0pcYgzZU95DVMsFjT_2CYDM4fd_h6F_Zus_d6fLaN1pA7I8dKUP3bEmS-HkQ/s320/taylor-corey-seitseman-kuolemansyntia.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5635251634930497378" border="0" /></a><br />... But the sex is great. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=N7IwEYTAB84">Dopea</a>. Päivän biisi.<br /><br />Sain eilen luettua Corey Taylorin Seitsemän kuolemansyntiä. Corey Taylor on siis Slipknotin ja Stone Sourin laulaja, minun idolini ja tämän kirjan myötä myös hengellinen johtajani. Mies on siunattu maailman upeimmalla lauluäänellä ja taidolla tehdä hienoja biisejä. Eikä ulkonäkökään herralla ole huonompi. Löysin Slipknotin vuosia sitten, eräs ystäväni lähetti minulle joko My Plaguen tai Vermilion Pt. 2:sen (asiasta väitellään vieläkin) ja rakastuin heti. Myöhemmin törmäsin herran toiseen bändiin, Stone Souriin ja rakastuin vielä lisää. Nyt olen käynyt Slipknotin keikalla kolmesti, olen tavannut itse herra Taylorin ja omistan molemmilta bändeiltä kaikki julkaisut.<br />Mutta itse kirjaan. Luin tosiaan suomenkielisen version, vaikka aluksi tarkoitukseni oli lukea kyseinen opus englanniksi. No hyvä, että en tehnyt niin. Englannin ymmärtämisessäni ei mielestäni ole mitään vikaa, mutta herra Taylor tässä nyt vain sattuu kirjoittamaan niin fiksusti, että välillä piti lukea oikein ajatuksen kanssa ja monta kertaa. Kirja on paikoin todella raskas, herra Taylor myöntää sen itsekin. Ja todella älykästä tekstiä. Kirja ei ole mikään elämäkerta, vaan pohdintaa seitsemästä kuolemansynnistä. "Mikä on julistettu hyväksi ja pahaksi ja miksi näin on tehty?"<br />Kirjan luettuani, rakastan tätä miestä yhä enemmän. Ja voisin nostaa herra Taylorin lähes hengellisen johtajan tasolle ja niin olen kai tehnytkin jo. Herra kirjoittaa asioista (kirjassa ja biiseissään) juuri niin kuin itse ajattelen. Erityisesti tämä kohta jäi mieleen.<span class="messageBody" ft="{"type":3}"><br /><br /><span style="font-style: italic;">"Kärsin luultavasti maailman huonoimmasta itsetunnosta. Kun katson peiliin, kuva tuntuu vääristyvän. En ole koskaan pystynyt katsomaan itseäni ilman että etsisin virheitä ja repisin itseni hajalle. On minulla hyviäkin päiviä, mutta huonon minäkuvan vuoksi olen usein lamaantunut. Kun saa kuulla dissausta pienen ikänsä, alemmuuden tunne ei katoa koskaan kokonaan. ... </span></span><span style="font-style: italic;" jsid="text">Silloinkin, kun People-aikakauslehti äänesti minut 50 seksikkäimmän miehen joukkoon, hätäännyin, koska kuvittelin, että minua valmistetaan Punk'd-pilaa varten.</span><span style="font-style: italic;" class="messageBody" ft="{"type":3}">"</span><br /><br />Joku näinkin upea ihminen voi tuntea aivan samalla tavalla kuin minä. Se lohduttaa ja pistää tajuamaan, että ei ole yksinään ongelmiensa kanssa. Corey on hieno tyyppi ja toivoisin tuntevani hänet oikeastikin. Kirja kannattaa lukea vaikka Slipknotista tai Stone Sourista ei olisi ikinä kuullutkaan.<br /><br />Vietin eilen myös iltaa leffan, popcornien ja viinipullon kanssa. Sivistynyttä. Leffana toimi <a href="http://www.imdb.com/title/tt1156398/">Zombieland</a>, poppareina Taffelin Popcorn originalit ja viininä <a href="http://www.alko.fi/tuotteet/fi/521607">Rüdesheimer Rosengarten</a>, puolimakea saksalainen valkoviini. Harvemmin juon alkoholia, baarissa siiderin tai kaksi, mutta nyt iski mielihalu. Halusin tehdä Berry Coolereita, mutta en omistanut marjoja tai kunnollisia jääpaloja, joten jäi tekemättä. Berry Cooleriin siis tulee 12cl valkoviiniä, jäitä, marjoja ja spritea.<br />Zombieland oli aika sympaattinen, tykkäsin. Elokuvassa on neljä hyvin erilaista tyyppiä perseilemässä pitkin zombie-viruksen saastuttamaa Jenkkilää. Kuulostaa kliseiseltä, mutta sitä tämä ei ollut. Hauskaa läppää lensi ja leffa oli jännästi tehty, tuli vähän mieleen Scott Pilgrim vs. The World, joka sekin oli hyvä leffa. Niin ja popcornitkin olivat todella maukkaita, en edes polttanut yhtäkään!<br /><br />Lisäksi käytin tänään ensimmäisen kerran taloyhtiön pyykkitupaa. Edellisillä kämppiksilläni on tähän mennessä ollut oma pyykkikone, jota olen saanut käyttää. Jännitti. Enkä tiedä oikein miksi. Tässä huomaa taas miten turhia asioita aina jännitän. Puhelimella soittaminenkin on yhtä helvettiä, esiintymisestä puhumattakaan. No pyykkäys sujui yllättävän kivuttomasti. Mietin koko ajan, että teenkö kaiken oikein, mitä jos kone räjähtää, onko olemassa jokin pyykkituvan käyttäytymisetiketti, jota en osaa noudattaa? Okei, pyykit koneeseen, painetaan nappia ja odotellaan ja haetaan pyykit pois. Ei sen kummempaa. Miksi siis jännitin?<br /><br />Lisäksi olen hieman toipumassa tuosta aikaisemmin mainitsemastani cookblockista. Tai ainakin kävin ostamassa tarvikkeita nakkikastiketta ja broileriwokkia varten.<br /><br />Täällä on nyt muutaman päivän pyörinyt riesanani pari kärpästä. En osaa (saa) tapettua niitä, enkä saa häädettyä niitä uloskaan. Miten kauan tuollainen kärpänen oikein elää?Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-12439925463203203172011-07-29T14:10:00.000-07:002011-07-29T14:33:08.865-07:00Fuck you I won't do what you tell me<a href="http://www.youtube.com/watch?v=bWXazVhlyxQ">Rage against the Machineeee</a>. Soinut päässä koko päivän, piti saada ulostettua se johonkin.<br /><br />Kämppisasia selvisi. Uusi kämppis tuli, vanha lähti, sitten uusikin lähti ja nyt asustelen tässä yksinäni elokuun loppuun. Uusi kämppis siis toi kamansa tänne ja muuttaa itse sitten ennen koulun alkua elokuussa. Todella mukava tyyppi, samoin vanhemmat. Eikä voi olla huono ihminen, koska häneltä löytyy kaikki Matrix-leffat sellasessa keräilyboksissa sekä Neo-figuuri ja Opethin paita. Ei voi olla! Ainoa vain, että tällä uudella ei ole pyykkikonetta. Mutta näillä näkymin olen itse ostamassa sellaista. Eipä tarvitse pyykkitupaa käytellä sitten.<br /><br />Vanha kämppis jätti perinnöksi kuolleen rahapuunsa.<br /><br />En osaa enää tehdä ruokaa. Tai siis, osaan, mutta en osaa keksiä mitään. Tai ei vain tee mieli syödä. <span style="font-style: italic;">Cookblock</span>, kuten ystäväni keksi. (Kuulostaa kovasti eräältä toiselta tunnetulta blockilta.) Minulla on yleensä täydellinen visio siitä, mitä ruokaa haluan tehdä. Nyt ei vaan onnistu. Olen syönyt kaupan valmispitsan ja tänään väkersin salaatin, mutta eivät nekään maistu. Nyt on kyllä niin perkeleellisen kuuma, että en yhtään ihmettele. Täytyy selailla reseptivihkosta ja keksiä jotain.<br />Kokeilin myös uutta ("uutta") kokkiveistäni, jonka sain isältä lahjaksi. Joku Victorinoxen hieno ja kallis ammattilaisveitsi. Ja leikkaa kuin unelma. Jos olisin yhtään viiltelyyn päin suuntautunut, olisin taivaassa.<br /><br />Lisäksi Kela oli tänään todella nopea. Kävin viemässä hakemuksen lainan takauksesta ja iltapäivällä postilaatikossa oli jo päätös! (Oikeasti olin hakenut takausta jo aikaisemmin, mutta en vaan muistanut sitä.)Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-41904377551113149352011-07-27T12:14:00.000-07:002011-07-27T12:15:02.372-07:00Tänään ei jaksa kirjoittaa.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-17746034661320350442011-07-26T12:47:00.000-07:002011-07-26T13:14:03.958-07:00Fashion show for the poor<div style="text-align: center;"><div style="text-align: left;">Siivosin tänään vaatekaapin. Eli revin kaiken kaapista sängylle, vähän sovittelin, viikkasin nätisti uudestaan, totesin, etten käytä noin puolta vaatekaappini sisällöstä ja muutamaa vaatekappaletta pitää vähän muokata. Sukkiakin on jostain mystisesti ilmestynyt aivan liikaa, samoin epäsopivia rintaliivejä. Lisäksi vaatekaappini sisältö on 99 prosenttisesti musta. Yksitoikkoista? Ehkä.<br />Suosittelen kyllä vaatekaapin läpikäymistä. Löytyy aina vaatteita, joista innostua. Sitten niitä käyttää pari kertaa ja taas unohtuvat kaapin pohjalle, kunnes tekee seuraavan siivouksen. Melkein kuin ostaisi uusia. Tuleepahan halvaksi näin opiskelijabudjetilla.<br /><br />Löysin taas Kornin pitkästä aikaa.<br /></div></div>Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-68021761237442183002011-07-25T14:19:00.000-07:002011-07-25T14:59:54.508-07:00Papapapapaparazzi<a href="http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/showbiz/bizarre/3712522/Lady-GaGa-is-really-lock-and-roll.html">Lady Gaga on kalju</a> ja Amy Winehouse kuollut. Mitä vielä? Justin Bieber onkin nainen?<br />Katselin eilen yöllä aamuneljän aikaan Lady Gagan videon <a href="http://www.youtube.com/watch?v=d2smz_1L2_0&ob=av2n">Paparazzi</a>. Olen aina tykännyt kyseisen naisen videoista. Varsinkin Bad Romance ja Alejandro ovat lemppareitani.<a href="http://www.youtube.com/watch?v=qrO4YZeyl0I"><br /></a>Mietin, että millaista mahtaa olla Lady Gagan seksielämä. Pukeutuuko leidi samanlaisiin asuihin kuin videoissaan ja muuta jännää. Vai onko se sellaista peiton alla pimeässä lähetyssaarnaajassa nysväämistä. Niin, tällaista minä mietin.<br />Paparazzissa esiintyy myös <a href="http://www.imdb.com/name/nm0002907/">Alexander Skarsgård</a>, skandinaavikomistus True Bloodista. Kaksimetrinen vaalea skandinaavi vampyyrina, mikäpä sen ihastuttavampaa. Eräs tuttavani on myös suht vaalea, komeakin ja pitkä. Joten pakkohan näistä kahdesta on paritus saada aikaiseksi. Hurr.<br /><br />Niin, kämppisasia. Sain aamulla tekstiviestin uudelta kämppikseltäni. Tämä on tuomassa tavaroitaan tänne torstaina tai perjantaina (tänään on siis maanantai) ja itse asettuu taloksi elokuun lopulla. Ei siinä mitään, uudet ihmiset on kivoja. Mutta kun täällä pyörii vielä tuo vanha kämppis, eikä se tee elettäkään, että olisi poistumassa täältä. No, ehkä täällä on loppuviikosta sitten vähän ruuhkaista. Asun siis kahden hengen solussa. Tää on mun mielestä ihan mukava, ainoana miinuksena tuo tämän hetkinen kämppis ja, että kämppä sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa. Huoneen ikkunat ovat pyörätielle päin ja pyörätie on reilun kahden metrin päässä ja samalla tasolla kuin ikkunat. Tykkäisin pitää verhoja auki, mutta kun on tuo pyörätie.<br /><br />Kävin vähän kaupungilla pyörimässä. Mukaan tarttui mustat farkut (jotka haisevat, hyrr), tavallinen musta t-paita (aion leikellä sen) ja H&M:ltä (kyllä, juuri sieltä) tälläinen musta miesten paita jossa on renkaita ja teksti "Closed circuit". Mielestäni ihan hieno ja maksoikin vain vitosen, joten otin rätin mukaani. Lisäksi löysin unelmieni päiväpeiton. Se on tummanliila, muuta ei tarvita. Harmi vain, että en osaa sellaista käyttää.<br /><br />Tänään on soinut aika ahkerasti Slipknot ja HIM.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-74661568905116744802011-07-24T16:05:00.000-07:002011-07-24T17:01:55.028-07:00Uuden aikakauden aamuOikeastihan nyt on yö (klo 2:06), joten otsikko on harhaanjohtava. Pahoittelen. Ja on muuten Leijonakuninkaasta lainattu! Eräs lempielokuvistani tuota. Ikinä. Mutta tuota, eksyin vallan aiheesta.<br />Olen pitkään haaveillut blogista mihin kirjoitan joka päivä. Ihan vaan sen takia, että voin itse lukea sitä taaksepäin ja muistella. Jos en muuta keksi, niin kirjoitan sen päivän kauppalistan. Kaikki mietteet, arkiset asiat, muistettavat, uudet löydöt, tuttavuudet ja muut. Saattaa olla hieman kunnianhimoinen tavoite, mutta yritetään! Jätän nuo kirja-arvosteluhässäkät tuonne muhimaan ja melko varmasti kirjoittelen sitten uusiakin kun tulee mielenkiintoisia kirjoja vastaan. Esimerkiksi tällä hetkellä luen Corey Taylorin (ah, my man) kirjaa nimeltä Seitsemän kuolemansyntiä. Mutta lisää siitä myöhemmin.<br /><br />Tänään kävin lenkillä. Koska olen päättänyt, että on aika tehdä itselleen jotain, eikä vain rypeä kotona itsesäälissä. Harmittaa hieman, kun en tajunnut hyödyntää hienoja lenkkireittejä Turussa vielä asuessani. Oli pururataa ja jokirantaa, ihan parin sadan metrin päässä kämpältä. No, ei tässä Jyväskylän järvimaisemassakaan onneksi moittimista ole. Eilen lähdin lenkille, koska vitutti. Lenkin jälkeen tuntui yllättävän hyvältä. Endorfiinit, kenties? Tänäänkin tuntui siltä, että olisin halunnut heti kotiinpäästyäni lähteä uudestaan. Aikomukseni on koulun alkamisen jälkeen ottaa yhteys terkkariin ja kertoa haluavani ravintoterapeutille. Haluan tietää, mikä mun ruokailutottumuksissani on vikana. Ja tehdä asialle jotain.<br />Lenkkeilyn lisäksi leivoin suklaamuffinsseja, joten lenkki taisi olla vähän +-0. Ei niistä kauniita tullut, mutta hyviä. Vähän liikaa korppujauhoa ehkä vuuassa, mutta silti. Varsinkin kun ovat olleet jääkaapissa hetken. Namia. (Seuraava kohta saattaa sisältää tuotesijoittelua.) Muffinssien (tai cupcakeja ne kai virallisesti on) ohje löytyy Valion kuningatar-rahkapurkin etiketin takaa. Vähän sovellettuna saa hyviä suklaamuffinsseja. Ja rahkakin on ihan hyvää vaikkakin opiskelijabudjetilla aika törkeän kallista. Lisäksi tein kauraleipää (tosi hyvää ja täyttävää) ja perunoita ja kanaa kermakastikkeessa. Oon sitä mieltä, että joku saa musta vielä hyvän vaimon. Ainakin keittiön puolella, siitä siivoamisesta ja tiskikoneena olemisesta en hirveesti välitä.<br /><br />Asiaan liittyen, selailin tänään Suomi24:n treffipalstaa ja harkitsen tekeväni oman profiilin sinne. Löysin jopa ison ja söpön ex-turkulaisen hipinretaleen sieltä johon ajattelin ottaa yhteyttä. We'll see. Onko se noloa hakea seuraa treffipalstalta? Vai onko se nykyään jo ihan hyväksyttävää? Itse en baareissa juuri viihdy niin ehkä tämä on toimiva tapa. Mietin montaa juttua liittyen tähän. Entä jos joku tuttu löytää profiilini? Onko se maailmanloppu? Onko minulla sitten loppuelämäni otsassa leima. "Haki seuraa internetistä". Ja olisiko se lopulta niin paha asia? Nyt tässä kirjoittaessani se ei tunnu niin nololta. Vai onko asia niin, kuin eräs Iltalehden toimittaja asian ilmaisi? Että netistä hakevat seuraa vain rumat, epätoivoiset ja nörtit. ( <a href="http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2011072313733706_lz.shtml"><span style="text-decoration: underline;">Linkki kyseiseen juttuun, ihan mielenkiintoinen luettava</span></a> ) Itse pidän itseäni vähän noina jokaisena. Että ehkä tää on sittenkin mun juttu.<br /><br />Tuota treffipalstaprofiilia tehdessä tuli vastaan nimimerkki. Olenko siellä sillä nimimerkillä kuin muuallakin, vai pitäisikö keksiä kokonaan uusi? Mietin eri vaihtoehtoja, omaan nimeenhän sen pitäisi jotenkin sopia. Kaverinkin kanssa pohdittiin, tämä heitti kaikkia Rosiinaa ja Rosaania. Nimenihän on siis Roosa, hyvää iltaa vaan neideille ja herroille. Sitten mieleen tuli Rouslain. Tähän liittyy jännä tarina. Ala-asteella täytin vuosia (niinkuin joka vuosi) pidin synttärit ja sitten kutsuin tietysti kavereita kylään. Pari poikaakin tuli paikalle, kutsukaamme toista vaikka Joonataniksi (nimi muutettu). Joonatan antoi mulle lahjaksi kirjan. Päähenkilönä oli Roosa-Liina, eli Rouslain. Kirjassa Rouslain rakastuu poikaan, jolla on sama nimi kuin tällä pojalla, joka antoi mulle tämän kirjan. Itse olin silloin ihastunut kyseiseen poikaan. Kuulostaa söpöltä, vuosisadan rakkaustarinalta, joka kariutui siihen, että kyseisestä pojasta tuli myöhemmin eräs koulukiusaajistani. En tiedä, missä Joonatan pyörii nyt. Viimeksi kun kuulin juttua, niin hän opiskeli amiksessa autoasentajaksi.<br /><br />Kello on nyt 2:59. Hyvä aika lopettaa.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-17061654398983583592011-03-11T08:54:00.000-08:002011-03-11T08:59:55.841-08:00Deborah Spungen: Nancy<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZCEsaMdBE6k5ty1riPzAZc3wiu9DpKE7hVwdA2mZgL-oYwjlNQ3zOov9TItosmPsxpXxWmYImsasJcNTd2IM05e0-SumUhxeKNUa8DCc6RnPdrOTM6LBSoUGi2SrHcVeteo6YSMMse8Y/s1600/nancy.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 185px; height: 300px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZCEsaMdBE6k5ty1riPzAZc3wiu9DpKE7hVwdA2mZgL-oYwjlNQ3zOov9TItosmPsxpXxWmYImsasJcNTd2IM05e0-SumUhxeKNUa8DCc6RnPdrOTM6LBSoUGi2SrHcVeteo6YSMMse8Y/s320/nancy.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5582867163754922834" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Nancy on äidin näkökulmasta kerrottu tositarina, joka päättyi 70-luvun loppupuolella murhenäytelmään ja sensaatiolehtien otsikoihin. Nancy nousi kuuluisuuteen Sex Pistols -yhtyeen basistin Sid Viciousin tyttöystävänä. Mediassa Nancy nähtiin epätoivoisena bändärinä ja narkkarina.</span><br /><span style="font-style: italic;">Nancyn äiudin tuskasta syntynyt kirja on tarina itsetuhoon pyrkivästä nuoresta tytöstä. Lisäksi se on puolustuspuheenvuoro niiden vanhempien puolesta, joilla on vaikeita lapsia. Nancyn käytöksessä oli jo nuorena väkivaltaisia piirteitä. Vaikka hän menestyi koulussa, hänet erotettiin väkivaltaisuuden vuoksi. Teini-ikäisenä hän sekaantui huumeisiin. Ongelmien taustalla oli oletettavasti lääkäreiltä huomaamatta jäänyt skitsofrenia.</span><br /><br />Koskettava ja surullinen tositarina. Tykkäsin.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-1969910517779445942010-11-24T05:11:00.000-08:002010-11-24T05:24:44.011-08:00Tiina Lymi: Susi sisällä<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY4_HaYr1Gi5kvlEWu6GD8DdWHezw2DB3YnQZyFKJsQlUBp1suqHWM-etwQNOsdQZDjWtj5sVTaBakyBXaNL0ELy3-O1aBfD6UdYGvJKkYJhhSFj-o3cg6hfzkJcr2E1N6One6sSieNak/s1600/Lymin_kansi_138763a1.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 214px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY4_HaYr1Gi5kvlEWu6GD8DdWHezw2DB3YnQZyFKJsQlUBp1suqHWM-etwQNOsdQZDjWtj5sVTaBakyBXaNL0ELy3-O1aBfD6UdYGvJKkYJhhSFj-o3cg6hfzkJcr2E1N6One6sSieNak/s320/Lymin_kansi_138763a1.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5543104370073260578" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Vesa on täydellinen aviomies. Hän antaa vaimolleen Tuulalle laskuvarjohypyn synttärilahjaksi, ostaa kukkia ja kalliita astioita, ei juo, ei lyö, puhuu ja pussaa. Hän on hyvä isä kahdelle lapselle, insinööri ja oikea luottojätkä. Mutta. Jossain välissä Vesa ehtii suutelemaan tuntematonta naista kadulla. Onko harha-askel ainoa vai onko niitä enemmän. </span>Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-76818455540268642122010-10-31T02:38:00.000-07:002010-11-24T05:07:28.934-08:00J.R. Ward: Herätetty rakastaja<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjukIkD3nNmUnowpD44ZrMJSAwkISo5Pkr60f_Yna4KWY6sKQs-jtPs_mOhdijYacPRnpdxvfFNMwyHz_MosOHGjh1MQ9f6yns13sX5E7Po4sqL28ZkMnZYCZOC8FKitWzy8_n7a4wc6SQ/s1600/her%C3%A4tetty.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 200px; height: 270px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjukIkD3nNmUnowpD44ZrMJSAwkISo5Pkr60f_Yna4KWY6sKQs-jtPs_mOhdijYacPRnpdxvfFNMwyHz_MosOHGjh1MQ9f6yns13sX5E7Po4sqL28ZkMnZYCZOC8FKitWzy8_n7a4wc6SQ/s320/her%C3%A4tetty.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5534142304153865362" border="0" /></a> <span style="font-style: italic;">Kun yön varjot laskeutuvat New Yorkin Caldwellissa, alkaa kuolettava ajojahti vampyyrien ja heidän metsästäjiensä välillä. Vampyyrirodulla on puolustajanaan kuuden vampyyrisoturin salainen veljesjoukko.</span> <span style="font-style: italic;">Entinen veriorjan, Zsadist kantaa yhä kärsimyksen ja nöyryytyksen täyttämän menneisyytensä arpia. Hillittömästä raivostaan ja julmista teoistaan tunnettua villiä taistelijaa pelkäävät yhtä lailla niin ihmiset kuin vampyyrit. Viha on Zsadistin ainoa kumppani ja kauheuksien tekeminen tämän ainoa rakkaus - kunnes soturi pelastaa Harvennuskunnan kynsistä kauniin vampyyrinaaraan.</span> <span style="font-style: italic;">Bellaa alkaa heti kiehtoa Zsadistista kihisevä voima. Zsadistin tarve kostaa Bellan vangitsijoille ajaa kuitenkin uroksen hulluuden rajoille. Bellan on autettava rakastajaansa parantamaan menneisyyden haavat ja löytämään tulevaisuus naaraan rinnalla.</span><br /><br />Tähän mennessä paras sarjan kirjoista. Vaikka juoni oli taas samanlainen (vampyyri tapaa tytön, rakastuu jne jne), pidin tästä hyvin paljon.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-3567175455236081292010-10-27T07:18:00.000-07:002010-10-27T07:23:09.576-07:00Anonyymi: Herra Jackin ihmeellinen huone<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikIPvu2JS6Jbl9kY0dKNA_LoD2C0Ke3t8oJQlD21504jopxdf45byla013YzWjwyUdi6xc8pM4b574peC2yi0RrMP8rnXlQg1ilGEhnSQifEXspS8jyDjhnbFAnyJlRWqpeFG03a7HcRQ/s1600/herrajack.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 200px; height: 270px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEikIPvu2JS6Jbl9kY0dKNA_LoD2C0Ke3t8oJQlD21504jopxdf45byla013YzWjwyUdi6xc8pM4b574peC2yi0RrMP8rnXlQg1ilGEhnSQifEXspS8jyDjhnbFAnyJlRWqpeFG03a7HcRQ/s320/herrajack.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5532730188140232258" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Herra Jackin tarina on häpeilemättömän rohkeaa eroottista leikkiä. VIattomalta näyttävä huone englantilaisen herrasmiehen asunnossa kätkee sisäänsä ketjuja ja kahleita, pehmeät tuolit ja sohvat muuttuvat petollisiksi ansoiksi. Yläluokan ladyt ja palvelustytöt joutuvat yksi toisensa jälkeen herra Jackin armoille. </span><br /><br />Niin. En oikein tiedä tästä. Hirveää pornoa, todellakin k18-materiaalia. Koska kirjoittaja on anonyymi, pistää miettimään, että onko näin tapahtunut oikeasti vai onko kirjoittaja vain hävennyt omaa tuotostaan niin, että on päättänyt jättää nimensä pois. Tuli likainen olo, kun luki tätä.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-84598957656367790732010-10-24T10:59:00.000-07:002010-10-24T11:20:29.940-07:00John Ajvide Lindqvist: Kuinka kuolleita käsitellään<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_FFATcnqjqCr34Iq92e_FZO4OTYsfzp2MTqgMzr-czfLzUsctzx9nr97kUE9iJfrrAMmavx2qQHPonacYfSeEgpH41VFYm8_67YIKhr5za0g0rEFBkyddnhUtuT8NlX49NDgRtxIMaOQ/s1600/kuolleitak%C3%A4sitell%C3%A4%C3%A4n.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 209px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_FFATcnqjqCr34Iq92e_FZO4OTYsfzp2MTqgMzr-czfLzUsctzx9nr97kUE9iJfrrAMmavx2qQHPonacYfSeEgpH41VFYm8_67YIKhr5za0g0rEFBkyddnhUtuT8NlX49NDgRtxIMaOQ/s320/kuolleitak%C3%A4sitell%C3%A4%C3%A4n.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5531674077546700402" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Tukholmaa pitkään koetellut helleaalto jännittyy kaupungin ylle valtaisaksi sähkökentäksi - kuin käänteiseksi sähkökatkokseksi. Taivaalla ei näy pilveäkään jännityksen yhä voimistuessa. </span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Pian. Tapahtuu. Jotain.</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Yhtäkkiä sähkökenttä katoaa, ilman pamahdusta tai romahdusta. Eläkkeellä oleva toimittaja Gustav Mahler kutsutaan ruumishuoneelle, missä kuolleet ovat heränneet henkiin. Kauhistuttava tilanne herättää lapsenlapsensa vastikään menettäneessä Gustavissa toivon: ehkä kuolleet nousevat myös haudoistaan.</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Tiedemiehet yrittävät selvittää kauhistuttavan ilmiön syytä, ja viranomaiset ryhtyvät yhä äärimmäisempiin toimenpiteisiin suuren yleisön ja surevien omaisten rauhoittamiseksi. Vain harva pysähtyy kysymään, mitä kuolleet elävistä oikeastaan haluavat.</span><br /><br />Kun tarkemmin mietin, kirjassa ei missään välissä selvinnyt, että miksi kuolleet heräsivät henkiin. Ja tekivätkö ne sen vapaaehtoisesti vai oliko kyseessä vain jokin oikku. Mutta kirja oli hyvä. Erittäin hyvä. Kirjassa oli taas paljon hahmoja, joita seurattiin joten tämä saattaa vaikuttaa hieman sekavalta. Mutta samalla kaavalla ovat edenneet kirjailijan muutkin kirjat ja pidän tästä ominaisuudesta.<br />Tämä pisti myös ajattelemaan, että mitä jos näin kävisi oikeasti. Ja kun tapahtumapaikkana oli kuitenkin Tukholma, joka on aivan tuossa lähellä. Niin. Lukekaa pois.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-17371092032572040792010-10-17T02:33:00.001-07:002010-10-17T02:48:39.382-07:00John Ajvide Lindqvist: Ihmissatama<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia67r5uZKAU8IaYHfs4HIgriVn3e_CsZOqxXpcAfUyqwwkiR8uJGs8XfedvRfpAxfODM_ftKOZvzPqnq2I0yYgR1ZoRSPef1PW1UzEho15bRvEMxph8UoQ8Yazl5g_adWnrAwaGU9S5o4/s1600/ihmissatama.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 207px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia67r5uZKAU8IaYHfs4HIgriVn3e_CsZOqxXpcAfUyqwwkiR8uJGs8XfedvRfpAxfODM_ftKOZvzPqnq2I0yYgR1ZoRSPef1PW1UzEho15bRvEMxph8UoQ8Yazl5g_adWnrAwaGU9S5o4/s320/ihmissatama.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5528945838712129810" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">On säteilevän kirkas helmikuun päivä Roslagenin saaristossa Itämerellä. Anders, Cecilia ja heidän kuusivuotias tyttärensä Maja hiihtävät kotoaan Domaröstä läheiselle majakkasaarelle. Perillä Maja katoaa kuin tuhka tuuleen. Lumiselta jäältä ei löydy edes jalanjälkiä.</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin menetyksensä musertama Anders palaa yksin Domaröhön. Eräänä aamuna hän huomaa tuvan pöytään kaiverretun tuoreen tekstin: KANNA MINUA.</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Samaan aikaan joku alkaa piinata saaren asukkaita. Ihmisten postilaatikoita tuhotaan, taloja palaa maan tasalle ja joku tai jokin liikkuu äänekkäästi öisessä metsässä. Myös meri liikehtii levottomasti, kuin varoittaakseeni syrjäisen saaren asukkaita. Tapahtumat näyttävät kietoutuvan Majan selittämättömään katoamiseen - ja saaren tummaan, salattuun historiaan.</span><br /><br />Pidin kovasti kirjailijan esikoisteoksesta, Ystävät hämärän jälkeen, joten myös tämä oli pakko lukea. Alku oli erittäin mielenkiintoinen. Kirjailijalla on kovasti kerrottavaa saaren historiasta, ihmisistä ja tapahtumista. Välillä pisti miettimään, että miten tämä nyt liittyy kirjaan ollenkaan, mutta silti se oli mielenkiintoista luettavaa. Jossain vaiheessa kirja alkoi muuttua lennokkaammaksi ja loppu alkoi mennä jo hieman yli. Tai ei yli, mutta jotenkin vain.. En oikein osaa selittää. Selittämättömäksi. En ehkä keskittynyt kirjaan niin hyvin kuin olisi pitänyt, joten osa saattoi mennä minulta vähän ohi. Pidin kirjasta silti paljon, vaikka se ei Ystävien tasolle ihan mielestäni ylläkkään.<br /><br />Niiden, jotka tosissaan pelkäävät vettä, ei kannata kyllä tätä kirjaa lukea.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-20491995682467201302010-10-16T09:53:00.000-07:002010-10-16T09:56:13.235-07:00Robin Hood<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglc9w2EmOv-BxxsBlRT8u38TOvG4y3t-Xl-4N2QVkqIDh0uidV7c_NnKNpATgUHfqBxiakdExVdLocOMzK7oyIi5q-knMZE3ZJ_r9RMPG-IUfKY5L1XCI_tWraz6ZfPO2TXDFjJzqSV0k/s1600/robin_hood_2010_poster.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 216px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEglc9w2EmOv-BxxsBlRT8u38TOvG4y3t-Xl-4N2QVkqIDh0uidV7c_NnKNpATgUHfqBxiakdExVdLocOMzK7oyIi5q-knMZE3ZJ_r9RMPG-IUfKY5L1XCI_tWraz6ZfPO2TXDFjJzqSV0k/s320/robin_hood_2010_poster.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5528688243824460050" border="0" /></a><br />Uusin Robin Hood. Mielestäni todella monimutkainen elokuva. Olihan se hienosti tehty ja puvustukset olivat upeita, samoin kuvausympäristöt, mutta silti sen monimutkaisuus jotenkin söi elokuvanautintoa. Samoin myös Russel Growe, en tykkää yhtään.<br />Ihan ok leffa, sanoisin.<br /><br />Samalla tuli testattua myös erään tuttavani kotiteatteri, johon rakastuin ihan täysin. Nautin siitä jopa enemmän kuin elokuvasta itseasiassa.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-70780829290795977722010-10-16T09:49:00.000-07:002010-10-16T09:53:19.579-07:00Sin City<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiCeSzyq3Y8C-u51eBbPH9Yyq8433tk6lxKo8YEPyDmY82b1Dh315XFgFi39O52hgGbO3pa52RW36tXSOCxPwd91ZrwYQWUKmXG8OQ48FhXeqDcTfcLKZsg1zMM1M2EUeG_4WfCDwv6Xw/s1600/sin_city.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 228px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiCeSzyq3Y8C-u51eBbPH9Yyq8433tk6lxKo8YEPyDmY82b1Dh315XFgFi39O52hgGbO3pa52RW36tXSOCxPwd91ZrwYQWUKmXG8OQ48FhXeqDcTfcLKZsg1zMM1M2EUeG_4WfCDwv6Xw/s320/sin_city.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5528687296059071282" border="0" /></a><br />Tämän elokuvan katsoin oikeastaan jo todella kauan sitten, en vain ole saanut aikaiseksi kirjoittaa siitä.<br /><br />Elokuva kertoo siis kolmesta ihmisestä, jotka asuvat Basin Cityssä ja he ovat sotkeutuneet kaupungin väkivaltaiseen ilmapiiriin.<br />Minusta elokuva oli hienosti tehty, jotenkin sarjakuvamainen. Vaikka se tuntui todella monimutkaiselta paikoitellen, sen jaksoi silti katsoa loppuun. Tämän tulen katsomaan vielä uudestaankin.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-61213391075443306242010-10-10T12:06:00.000-07:002010-10-10T12:14:15.756-07:00Blade III: Trinity<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhomDvBhUSIJr6Kf8yetxcMtNi-l0UDgllhXPqfYnDhyK5D7AVKpzSfFvgqPNigtIIgA0kzgUqRs_r5fSAmD-YoWWoSIS25dKrs5kZP3WvrxNQ9Mad9IyB06ON1OBZ-VZQBuJ4Y6VHVF1E/s1600/blade-trinity28200429.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 214px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhomDvBhUSIJr6Kf8yetxcMtNi-l0UDgllhXPqfYnDhyK5D7AVKpzSfFvgqPNigtIIgA0kzgUqRs_r5fSAmD-YoWWoSIS25dKrs5kZP3WvrxNQ9Mad9IyB06ON1OBZ-VZQBuJ4Y6VHVF1E/s320/blade-trinity28200429.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5526495859332350578" border="0" /></a><br />Bladen tarina jatkuu, tällä kertaa avun kera, kun mukaan kuvioihin tulee ryhmä nimeltään Nightstalkers. Blade tulee tarvitsemaan heidän apuansa kohdatessaan haastavimman vastustajansa ikinä: itse Dracula on kuvioissa mukana.<br /><br />Jostain syystä pidän Blade-leffoista. (Kuten aikaisemmista kirjoituksista saattaa huomata.) Hahmo on ihastuttava, ei oikein tiedä, onko Blade hyvä vai paha. Se kiehtoo. Lisäksi leffat ovat olleet hyvin tehtyjä. Edelleen taistelukohtaukset on pidetty suht realistisina, ei mitään liian yliampuvaa. Mitä nyt helvetillisen kokoinen monsterivampyyri pyörii kuvioissa välillä ja muuta hauskaa. Ja vampyyripomeranian.<br />Wesley Snipes on mukavan karun näköinen mies esittämään Bladea. Häiritsevän väriset silmät tosin. Eipä siinä. Pidän tosi paljon. Ainoa vaan, että vampyyreista jotenkin tuntuu puuttuvan jotain. Mielestäni niillä kuuluisi olla jonkinlaisia erikoisvoimia, mutta näiltä ne tuntuvat puuttuvan kokonaan. Viihdyttäviä leffoja silti.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-90526339533505080402010-10-09T12:14:00.000-07:002010-10-09T12:18:44.860-07:00Blade II<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyCpMT0w1L2shcGSJ5bAh1pTOnccT2oqqft0L1oqhGLyb5VP_hGJXYo3g2672CnIak6B22FZ0uyPn-C9r3m2YU_6CCohcbFWuYoM-uFn-lhLjXGtGqTQneK-MYU8_nJmEKuISmuANKllo/s1600/blade2.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 215px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyCpMT0w1L2shcGSJ5bAh1pTOnccT2oqqft0L1oqhGLyb5VP_hGJXYo3g2672CnIak6B22FZ0uyPn-C9r3m2YU_6CCohcbFWuYoM-uFn-lhLjXGtGqTQneK-MYU8_nJmEKuISmuANKllo/s320/blade2.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5526126915039151986" border="0" /></a><br />Bladella jatketaan. Sama kaava kuin edellisessä, tällä kertaa Blade on vampyyreiden puoella, kun ihmis- ja vampyyrikuntaa uhkaa uudenlainen rotu, joka on immuuni hopealle ja valkosipulille. Vampyyriyhteiskunta pyytää Bladea avukseen, mutta lopulta Blade huomaa tulleensa petetyksi..<br /><br />Ensimmäiseen verrattuna tämä oli jo vähän tylsä, mutta hyvä silti. Tappeluissa alkoi olla vähän enemmän Matrixista tuttuja elementtejä (ilmassa holtittomasti lentelyä ja hidastettuja luoteja), mutta ei silti liikaa. Vielä pysyttiin melko realistisina.<br /><br />Blade on vaan niin ihana. Olen rakastunut tylyihin miehiin.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-40702363292724777562010-10-09T12:00:00.000-07:002010-10-09T12:11:25.415-07:00Blade<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijnNi0YcIbDwAnBrANiSWjM9I-C0GjNnbIEU17l2w54m_lrzPUI6MVR2bmxJFDpDAzm6M5-XFTpKHKXhJFCMBLFIrCZlrhcueYNJsB4GxfJ9D96wm6rjt8ZGQUS4lC79x27QuKl-nXPpM/s1600/blade.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 214px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijnNi0YcIbDwAnBrANiSWjM9I-C0GjNnbIEU17l2w54m_lrzPUI6MVR2bmxJFDpDAzm6M5-XFTpKHKXhJFCMBLFIrCZlrhcueYNJsB4GxfJ9D96wm6rjt8ZGQUS4lC79x27QuKl-nXPpM/s320/blade.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5526123210566348690" border="0" /></a><br />Blade, daywalker, on vampyyrinmetsästäjä, joka on puoliksi kumpaakin. Hänellä on vampyyreiden voimat, mutta ei niiden heikkouksia.<br /><br />Tällaisia vampyyreiden pitää olla. Voimakkaita, vihaisia, ja verenhimoisia, ei mitään kimaltelevia hinttejä, jotka juoksevat ihmisnaisten perässä. Mielestäni Bladen pitäisi vierailla eräässä nimeltämainitsemattomassa leffassa, jossa näitä kimaltelevia vampyyrin irvikuvia pörräilee.<br /><br />Leffa oli hienosti tehty. Ei mitään ylimääräistä mielestäni. Ei yliampuvia Matrix-elementtejä lainaavia tappeluita tai muutakaan erikoistehosteilla leikkimistä.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-6705441889837771682010-10-09T03:37:00.000-07:002010-10-09T03:49:42.203-07:00Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6jJxOO6FYhF6WY4IQRWbUSX41KN8dxktT7m8v8SBLLY86KtBgY1ycnDTdMMUnd14TFNDKqhCnel57yejYF3-4ietj_YR9eOty8KWqg18_-oNlaBO4KW0CMzNBfzJsz0Aglu5QjuKQfn8/s1600/5916.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 236px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6jJxOO6FYhF6WY4IQRWbUSX41KN8dxktT7m8v8SBLLY86KtBgY1ycnDTdMMUnd14TFNDKqhCnel57yejYF3-4ietj_YR9eOty8KWqg18_-oNlaBO4KW0CMzNBfzJsz0Aglu5QjuKQfn8/s320/5916.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525993766459244626" border="0" /></a><span style="font-style: italic;">Parikymppiset amerikkalaiskaksoset Julia ja Valentina Poole ovat toistensa peilikuvia. He kuulevat ensimmäistä kertaa äitinsä kaksoissisaresta Elspethistä, kun heille kerrotaan, että he ovat perineet tämän asunnon Lontoon Highgaten hautausmaan liepeiltä.</span><br /><span style="font-style: italic;">Erottamattomat kaksoset muuttavat Lontooseen uudesta vapaudesta riemuiten ja alkavat rakentaa tädin asunnosta omaa kotiaan. Pian Valentina rakastuu kuolleen tädin miesystävään ja ryhtyy etsimään omaa identiteettiään. Julia närkästyy heikomman sisarensa itsenäistymispyrkimyksistä, mutta löytää itselleenkin projektin: pakko-oireisesta häiriöstä kärsivän naapurinsa pelastamisen. </span><br /><span style="font-style: italic;">Ennen pitkää Julia ja Valentina saavat huomata, että he eivät olekaan asunnossaan kaksin. Seinien vangiksi jäänyt tädin haamu seuraa heidän jokaista askeltaan.</span><br /><br />Tämä oli hyvä kirja. Vangitseva. Taas sellainen kirja, jonka valitsin kirjaston hyllystä ihan vain pelkän nimen perusteella. (Jyväskylän kirjaston fantasia/kauhu-hylly on kyllä rikollisen pieni.) Enkä pettynyt tälläkään kertaa. Kirjassa on paljon hahmoja, joten voisi luulla, että niiden kanssa menee sekaisin, mutta ei. Tämä oli hyvin kirjoitettu ja hahmot olivat mielenkiintoisia. Ja eläviä. Jos nyt niin voi kaikista hahmoista edes sanoa.<br />Tavallaan uskon yliluonnolliseen, aaveisiin ja muihin. Tätä kirjaa lukiessa oli mukava ajatella sen olevan totta. Kummittelemaan jääneet tädit ja kissat. Kannatti lukea.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-41500923014953501082010-10-07T02:38:00.000-07:002010-10-07T03:00:44.035-07:00Pimeyden olennot<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifZlY7_yGL16ogV9HE1_fdwOSff5B91W1MUSvfHNLgCZp5j3I4DGERcap0gHgS1DJuiCOA0t3vus2EOa-5sjv2ldcbZ5bqnijjfi0-OrrhhjNIbgZ8g383dj1WF2o05YXfGXvayioGJxk/s1600/harris-charlaine-pimeyden-olennot.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 216px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifZlY7_yGL16ogV9HE1_fdwOSff5B91W1MUSvfHNLgCZp5j3I4DGERcap0gHgS1DJuiCOA0t3vus2EOa-5sjv2ldcbZ5bqnijjfi0-OrrhhjNIbgZ8g383dj1WF2o05YXfGXvayioGJxk/s320/harris-charlaine-pimeyden-olennot.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5525236201676642370" border="0" /></a><br /><span style="font-weight: bold; font-style: italic;">Charlaine Harris: Tanssiva kuolema</span><br /><span style="font-style: italic;">Layla LaRue LeMay on saanut kokea elämässään pahuutta enemmän kuin yhden elämän verran. Työ tanssijana vampyyrin parina ei hänen mittapuussaan aiheuta kauhua laisinkaan. Ja pian hän saa myös huomata, että kolmesataavuotias Sean O'Rourke on sydämellisempi kuin monet kuolevaiset, joita hän elämässään on joutunut kohtaamaan. Kun vanha painajainen muuttuu taas todeksi, on Sean ainoa johon hän voi luottaa.</span><br /><br /><span style="font-weight: bold; font-style: italic;">Maggie Shayne: Iltahämärän valat<br /><span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold;">R</span></span></span><span style="font-style: italic;">achel Sullivanilla on lapsesta saakka ollut tunne, että joku tuntematon kulkee hänen rinnallaan aina valmiina pelastamaan hänet. Taikauskoa tai ei, mutta antropologina hän on päättänyt selvittää, jos nyt ei kaikkea yliluonnollista, niin ainakin kotikylänsä linnaan liittyvät kauhukertomukset. Heti kylään saavuttuaan hän tapaakin mystisen ja tutunoloisen miehen, joka sanoo asuvansa linnassa.</span><br /><span style="font-style: italic;">Donovan O'Roark on ollut vainottu siitä saakka kun hän nousi kuolleista omissa hautajaisissaan. Hänen oma perheensäkin ajoi hänet luotaan. Nyt hänen nuoruudenrakkautensa sukulainen suoraan alenevassa polvessa tunkeutuu hänen elämäänsä ja linnaansa uteliaana ja pelottomana. Onko Rachel kyläläisten lähettämä syötti, vai olisiko maailma jo valmis hyväksymään hänet?</span><br /><br /><span style="font-style: italic; font-weight: bold;">Marilyn Tracy: Aamuyön morsian</span><br /><span style="font-style: italic;">Tara Michaelsin koston päivä oli koittanut. Sisarensa muistojuhlissa hänen päämääränään oli antaa paholaisen maistaa omaa lääkettään. Paholainen oli murhannut hänen siskonsa. Yhdessä Charlenen sulhasen kanssa Tara aikoi ajaa Gavin Deveroux'n ansaan. Sen tehdäkseen hän oli valmis mihin vain, jopa pika-avioliittoon Gavinin kanssa, vaikka tänä ei edes ollut mies vaan pimeyden olento. Kiihkeän vuorokauden aikana Taran oli kuitenkin muutettava mielipiteitään hyvästä ja pahasta ja yhdessä Gavinin kanssa opeteltava elämässä tärkein: rakkaus.</span><span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold; font-style: italic;"><span style="font-weight: bold;"></span></span><br /><br /><span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold;">A</span></span></span>ivan järkyttävää paskaa. Siis todella järkyttävää. Tiedättekö ne kioskirakkausromaanit, joiden kannessa poseeraa Fabio-kopio? Tämä on juuri sellainen, mutta tähän on vain sotkettu vampyyreita. Vampyyri-buumin takia tietenkin. Tarinat olivat olevinaan kovin rohkeita, mutta kun orgasmia nimitetään täyttymykseksi ja miehen peenistä miehuudeksi, niin ei olla mielestäni onnistuttu. Muutenkin todella kliseistä paskaa. Tarinoiden väliin oli ripoteltu ylistäviä arvosteluja, joissa yhdessä kiteytettiin hienosti kaikkien kolmen tarinan juoni: "...kirjoittaa häpeämättömän romanttisia, hengästyttävän tunteellisia ja hyytävän jännittäviä (=lue: kliseistä paskaa) tarinoita, jotka ovat valloittaneet lukijat klassisella kaunotar ja hirviö -asetelmallaan ja joissa rakkauden voima aina lopulta parantaa hirviön." Niin. <span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold;"><span style="font-weight: bold;"></span></span><br /></span>Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-33301556067578167482010-09-03T11:49:00.000-07:002010-09-03T11:59:51.838-07:00Horton Hears A Who<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEire5CFyZtR1u-psrHuCZCd8JE2JrzPt7s66umR4vJRZ5m80-n-BjllqHO-8KMKUQP0mtk73KBJSHNAMR2LfiboX2Z6cJs7ZO9gs2w6RpEAWPBNfKmcL7ihMvLs45xPtJLi75S5waA4k74/s1600/Horton-Hears-Who-05.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 213px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEire5CFyZtR1u-psrHuCZCd8JE2JrzPt7s66umR4vJRZ5m80-n-BjllqHO-8KMKUQP0mtk73KBJSHNAMR2LfiboX2Z6cJs7ZO9gs2w6RpEAWPBNfKmcL7ihMvLs45xPtJLi75S5waA4k74/s320/Horton-Hears-Who-05.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5512761422936327346" border="0" /></a><br />Horton on norsu, joka kuulee ääniä. Pienestä pölyhiukkasesta kukassa. Pölyhiukkasessa on Whoiden kaupunki ja Horton ottaa tehtäväkseen saattaa kaupunki uuteen, turvalliseen kotiin.<br /><br />Horton on symppis. Ja äänenä Jim Carrey, joka tekee Hortonista vielä ihanamman. Oli kyllä hieman hassua katsoa leffaa ilman Carreyn naamanvääntelyitä. Huumori oli taas ihan munlaista. Hieman aikuiseen makuun, mutta lapsellisella otteella. Hahmot olivat ihania, vaikka se keltainen karvapallo oli hieman friikki.. Tykkäsin! Mutta se oli vähän odotettavissa, kyseessä oli kuitenkin yhdistelmä lastenleffa/Jim Carrey.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-7640970802675696842010-08-29T05:56:00.001-07:002010-08-29T06:10:37.492-07:00Torey Hayden: Aavetyttö<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQtCbYY2S6M3zH4018QP2ufDci2W9uXBX2KJtDMGytGzn71ZqJ5nKD_qPUQ2XM60BxJh47lfAXzsgNs91GcDCgqAmi5gHJa8-vifxFIl-Kv_RPJJyb_2RaLRDfTinasK5P40mGOzMeF0Q/s1600/147166.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 200px; height: 270px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQtCbYY2S6M3zH4018QP2ufDci2W9uXBX2KJtDMGytGzn71ZqJ5nKD_qPUQ2XM60BxJh47lfAXzsgNs91GcDCgqAmi5gHJa8-vifxFIl-Kv_RPJJyb_2RaLRDfTinasK5P40mGOzMeF0Q/s320/147166.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5510815030471620066" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Jadie ei koskaan puhunut, ei nauranut, ei itkenyt. Kun erityisopettaja Torey Hayden viimein sai taivuteltua tytön puhumaan, mikään hänen urallaan kokemansa ei valmistanut häntä siihen tuskalliseen painajaiseen, jonka Jadie hänelle paljasti. Pieni tyttö oli vankina hirvittävistä muistoista rakennetussa helvetissä, ja opettajalta vaadittiin paljon myötätuntoa, rakkautta ja suurta rohkeuttakin saada "aavetyttöä" riivaavat pahat henget karkotettua. </span><br /><br />Tämä tarina on tosi vaikka sitä ei kirjan luettuaan uskoisi, tai haluaisi uskoa, todeksi. Nimenomaan se, että kirja on tositarina, tekee siitä karmivalla tavalla erittäin mielenkiintoisen. En lähtisi suosittelemaan tätä kenellekään herkälle.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-41972825165136678392010-08-27T05:24:00.000-07:002010-08-27T05:42:54.257-07:00Arthur Golden: Geishan muistelmat<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvaB4H2JNgvqcoeVavn7T_CgzQW9zaZXudg2br3kvznnq1RgvqApfP5LG0lg0JMt8nGpMi_3S3Sx4-owbzko3gdQ-zKNg9xMu9fTBf_pmS4-ew3X-qyMgNZA33WTax5Xmr7T6dMvEhn00/s1600/1135219117561.jpeg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 194px; height: 320px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvaB4H2JNgvqcoeVavn7T_CgzQW9zaZXudg2br3kvznnq1RgvqApfP5LG0lg0JMt8nGpMi_3S3Sx4-owbzko3gdQ-zKNg9xMu9fTBf_pmS4-ew3X-qyMgNZA33WTax5Xmr7T6dMvEhn00/s320/1135219117561.jpeg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5510065153591874898" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Tarina alkaa Japaninmeren rannan pienestä kalastajakylästä, missä rikas kauppias herra Tanaka kiinnittää huomionsa tyttöön, jolla on harvinaisen kauniit, harmaat silmät. Yhdeksänvuotias Chiyo luulee pääsevänsä miehen kasvatiksi, mutta hänet lähetetäänkin kiotolaiseen geishakouluun - sen jälkeen kun rouva Hypistelijä on varmistanut hänen neitsyytensä.</span><br /><span style="font-style: italic;">Tie silkkisten kimonoiden maailmaan on pitkä ja raskas. Chiyo joutuu raatamaan vuosikausia orjatyössä kustantaakseen elämänsä ja opiskelunsa. Lopulta tulee kuitenkin se päivä, jolloin 14-vuotias tyttö puetaan seremonialliseen asuun ja hänen hiuksistaan muotoillaan perinteinen kampaus, eroottisesti symbolinen "halkaistu kurpitsa". Chiyosta on tullut geisha Sayuri, teehuoneiden kaunistus ja varakkauden herrojen tavoiteltu statussymboli.</span><br /><br />En edes tiennyt, että tästä on kirja olemassa. Tiesin vain elokuvan (jonka katsoinkin tuossa muutama viikko sitten). Aukko sivistyksessä siis. Joten tavallaan vahingossa lainasin tämän ja ihastuin. Pidin elokuvastakin, ehkä hieman enemmän kylläkin. Olihan se visuaalisesti hieno. Mutta kirjakin ihastutti. Paksu kirja, mutta luin sen todella nopeasti. Se kertoo myös jotain. Japanilainen kulttuuri ja samoin geishat ovat mielenkiintoisia ja molempia kuvattiin kirjassa hyvin ja realistisesti. Kirjailija on nähnyt paljon vaivaa kirjoittaessaan tätä ja toivottavasti saanut myös arvostusta työstään. Yritän löytää tämän pieneen kirjahyllyyni täytteeksi.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8026609547479404881.post-87536759176293113042010-08-22T04:06:00.000-07:002010-08-22T04:21:17.671-07:00Marianne Käcko: Tapa minut, äiti!<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipJotx9aQMKKNZQhx3cX-BOeEK24Qk45Vi5CkMbV58SVPsPrLsGQvBjY_FmsBxLkYxAu2IaWdK1MiISVTxPznsWCYMA1yQVS0bs9m81Z9mKm84telyiP1kdGF42odK7vi6i3cudzXwwEY/s1600/176198.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 200px; height: 270px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipJotx9aQMKKNZQhx3cX-BOeEK24Qk45Vi5CkMbV58SVPsPrLsGQvBjY_FmsBxLkYxAu2IaWdK1MiISVTxPznsWCYMA1yQVS0bs9m81Z9mKm84telyiP1kdGF42odK7vi6i3cudzXwwEY/s320/176198.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5508189030355854418" border="0" /></a><br /><span style="font-style: italic;">Katarina on vain 11-vuotias, kun hänen äitinsä Marianne huomaa, ettei kaikki ole kohdallaan. Katarina laihtuu ja hänen käytöksensä muuttuu. Tytär syö yhä pienempiä annoksia ja lopulta elää pelkällä näkkileivällä. Hän pääsee kuitenkin hoitoon, ja lyhyen sairaalassaolon jälkeen hän on jälleen kunnossa. Muutaman vuoden päästä Katarinan elämä järkkyy uudelleen. Ennen niin suosittu ja ulospäin suuntautunut tyttö laihtuu ja kalpenee ja muuttuu sulkeutuneeksi. Katarina urheilee pakonomaisesti, eikä ruoka enää maistu hänelle. Äiti saa osakseen raivokohtauksia ja kiroilua, kun yrittää kysellä tyttärensä vointia. Edessä on uusi hoitojakso – tällä kertaa vuosien mittainen. Psykiatrisessa sairaalassa Katarina menee yhä huonompaan kuntoon ja käy ilmi, että sairaalan tarjoama hoito ei auta. Syvästi ahdistunut tyttö luulee, että ruoka tappaa hänet. Katarinan pelastukseksi koituu ruotsalainen anoreksiaklinikka, jossa keskitytään syömisen opetteluun. Siellä hän syö itse ensimmäistä kertaa lähes vuoteen – yhden maissinjyvän. </span><br /><br />Tositarina tytöstä, joka sairastuu vakavaan anoreksiaan. Tarina on kerrottu äidin näkökulmasta ja herättää hyvin paljon tunteita. Vihasta suruun. Mielenkiintoinen opus, täytyy sanoa. Luin ihan parissa päivässä, koska en voinut laskea tätä käsistäni. Paras tähän mennessä lukemani anoreksia-aiheinen kirja.Rosie_Sixxhttp://www.blogger.com/profile/00833970843114322040noreply@blogger.com0